Suomi tavoitteli EU-jäsenyyden myötä myös talous- ja rahaliiton jäsenyyttä,
vaikka sen nopeaa toteutumista ei vielä 1990-luvun puolivälissä pidetty
todennäköisenä. Vuosikymmenen lopulla kuitenkin taloutta muunnettiin
”eurokuntoon” rahaliiton lähentymiskriteerien mukaisesti, jolloin ongelmana
oli erityisesti julkisen velan alentamistarve. Näissä toimissa onnistuttiin,
joten Suomi liittyi ensimmäisten joukossa talous- ja rahaliiton viime
vaiheeseen, johon sisältyi yhteisvaluutta euron käyttöönotto. |