Ratkaisua kilpailukyvyn parantamiseksi haettiin ensi sijassa
korkean
teknologian innovaatioista, joilla säilytettäisiin vaativat
työt Suomessa.
Suomen Akatemian ohjelmissa korostettiin
tarvetta sopeutua globaalitalouteen
tutkimus- ja kehitys-
toiminnalla, jolloin tärkeäksi nähtiin teollisten
innovaatio-
prosessien ohella tutkia myös kansainvälisen talouskehityksen
yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tähän antoi pohjaa myös
globaalien riskien
arviointi, jonka avulla pyrittiin määrittämään
tarpeita julkisen sektorin
palvelurakenteen ja verotuksen
muutoksille. Erityisen tärkeäksi nähtiin
koulutuksen järjestely,
mihin liittyi myös ulkomaisten asiantuntijoiden ja
opiskelijoiden
houkuttelu Suomeen. Uusia kehittämismahdollisuuksia
esitettiin
etenkin palvelualoille. |