Uuden (Lissabonin) perussopimuksen mukaan
EU:sta ei tehdä liittovaltiota tai
yhtenäistä
suurvaltaa, vaan sillä halutaan säilyttää
yhtäaikaisesti sekä
talousyhteisön että
poliittisen valtioliiton luonne. Pyrkimys on
tehostaa
ulkosuhdehallintoa ja siihen liittyen
yhdistää ulkoisen ja sisäisen
turvallisuuden
ylläpitovastuita. Talousongelmien laajennuttua
talous- ja
rahaliittoa sekä yhteisvaluutta euroa
koskevaksi rahoituskriisiksi Euroopan
unionin
kyky vaikuttaa yhtenäisenä toimijana on
joutunut kovalle koetukselle.
Samalla läntisen
ja itäisen Euroopan taloudellisen sekä Välimeren
alueen erot
ovat taas kasvamaan päin, mikä
näkyy myös pyrkimyksenä lisätä Saksan, Ranskan
ja Iso-Britannian keskinäistä yhteistyötä
päätöksenteossa. |