5.2 Aasian jättiläiset: Kiina, Intia ja muut

5.2.1 Aasian nousu
Suuri ja voimakas maanosa

Aasia on maanosista suurin ja voimakkain arvioituna sekä väkiluvultaan että taloudelliselta potentiaaliltaan. Kiina on Aasian historiallinen ”keskustan valtakunta”, joka ei ole pyrkinyt laajentumaan muihin maanosiin eikä kovin paljon edes lähialueilleen. Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin verrattuna muutkin Aasian maat ovat olleet huomiota herättävästi sisäänpäin kääntyneitä. Vain Japani teki epäonnistuneen yrityksen toisen maailmansodan aikana saadakseen valtansa alle Korean niemimaan ja Kiinan rannikoiden lisäksi koko Kaakkois-Aasian.

Talouden voimakas kasvu
Aasian maat ovat kehittäneet voimakkaasti talouttaan parin viime vuosikymmenen kuluessa. Siihen on myötävaikuttanut suhteellisen rauhallinen kausi, joka alkoi Korean sodan (1950-1953), Kiinan sisäisten levottomuuksien ja Vietnamin sodan päättymisen jälkeen 1980-luvun alusta lähtien. Oltuaan vielä 60-70 vuotta sitten paljolti miehitettyjä tai siirtomaavallan alaisia Aasian maat nykyisin muodostavat suuren itsenäisten ja nopeasti kehittyvien maiden ryhmän, joka merkittävien voimavarojensa vuoksi on jo noussut mahtitekijäksi maailmanpolitiikassa.

Geopoliittiset suuralueet
Laaja maanosa jakautuu moniin hyvin erilaisiin osiin. On erotettavissa selvästi mantereiset ja toisaalta merelliset maat. Geopoliittisesti voidaan puhua Euraasian manneralueesta, ”sydänmaasta”, johon kuuluvat lähinnä Venäjä, Keski-Aasian valtiot sekä Kiinan mantereiset osat ja Mongolia. Valtamerien aasialaiset rannikkovaltiot muodostavat geopoliittisen ”reuna-alueen” (engl. ”rimland”), joka ulottuu Lähi-idästä Japaniin. Tällä alueella on talous kasvanut viime vuosikymmeninä voimakkaasti.

Lähi-itä
Lounais-Aasiassa sijaitseva Lähi-idän alue - laajasti tulkittuna - on turvallisuuspoliittisesti ja strategisesti kytkeytynyt enemmän Euroopan kokonaistilanteeseen kuin Aasian tapahtumiin. Nykyisin on kuitenkin nähtävissä, että Aasian ja erityisesti sen suurvaltojen Kiinan ja Intian nousu maailmanpolitiikassa ja taloudessa merkittäviksi tekijöiksi kytkee Lähi-idän alueen entistä tiiviimmin Aasian tilanteeseen. Siihen liittyen Turkin ja Iranin asema Euroopan ja Aasian välialueen vaikuttajina tulee entistä tärkeämmäksi. Yhdysvallat ja Länsi-Euroopan maat sekä toisaalta Aasian maat kilpailevat jo vaikutusvallasta energiavarojensa vuoksi tärkeällä Persianlahden alueella.

Kiina ja Intia kilpailijoita
Turvallisuuspoliittisessa tarkastelussa Aasiasta erottuu useita toistensa kanssa kilpailevia maita tai maaryhmiä. Kiina ja Intia ovat maanosan ”jättiläiset”, sillä niiden yhteenlaskettu asukasluku, noin 2,4 miljardia ihmistä, on kaksi kolmasosaa Aasian väkiluvusta (3,6 miljardia) ja yli kolmasosa koko maailman väkiluvusta (6,8 miljardia).
Kiinan ja Intian välillä on vallinnut kilpailutilanne, jonka puitteissa Kiina on tukenut Intian vastapuolta Pakistania, kun taas Intia pyrkii tukemaan Kiinan eteläisiä naapureita ja muodostamaan myös Keski-Aasiassa vastavoimaa Kiinalle. Kiinan ja Intian poliittiset ja taloussuhteet ovat 1950-luvun erimielisyyksien jälkeen olleet yleensä hyvät, mutta viime vuosina kilpailuasetelma on jälleen kiristynyt.

Aasian “suuri peli”
Venäjä on palannut aktiiviseksi toimijaksi Aasian “suuressa pelissä”, mikä historiallisena nimityksenä on tarkoittanut 1800-luvun suurvaltojen, Brittiläisen imperiumin ja Venäjän keisarikunnan, kamppailua vaikutusvallasta Kaspianmeren alueella ja Keski-Aasiassa. Nyt brittien tilalla on Yhdysvallat, ja uusina toimijoina lähinnä Kiina ja Turkki. Venäjän ja Kiinan välillä on pitkä yhteistyön ja kilpailun vuorottelun leimaama historia, jonka vaiheet ovat paljolti liittyneet yleistilanteen kehitykseen Aasiassa. Lähes sodan asteelle kiristyneen 1970-luvun alun vastakohtaisuuden jälkeen noiden maiden väliset suhteet ovat yleensä olleet hyvät, mutta Venäjällä myös pelätään Kaukoidän harvaan asuttujen ja taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevien alueiden joutuvat tulevaisuudessa lisääntyvän kiinalaisvaikutuksen alaisiksi.

Kiina ja Japani
Kiinan ja Japanin välisellä kilpailuasetelmalla on pitkä historia, jossa pahin kärjistys koettiin 1930-luvulla Japanin hyökätessä Kiinaan. Myös Korean sodan aikana 1950-luvun alussa suhteet kiristyivät vakavasti. Nykyisin Japani pyrkii yhdessä Etelä-Korean kanssa rajoittamaan Kiinan valta-asemaa omalla suunnallaan.

Laatikko: Aasian rajat ja mittasuhteet (smm5laat5211)
Laatikko: Aasian määrittely geopoliittisesti (smm5laat5212)
Laatikko: Kilpailuasetelmat Aasiassa (smm5laat5213)


5.2.2 Kiinan nopea vahvistuminen
Talous ja politiikka

Kiinan taloudellinen ja poliittinen voima on suuresti kasvanut huolimatta maata vaivaavista monista sisäisistä ongelmista. Strateginen yhteistyö Kiinan, Venäjän ja Keski-Aasian maiden muodostaman Shanghain yhteistyöjärjestön puitteissa on tehostunut, mutta se on keskittynyt lähinnä alueellisen järjestyksenpidon kysymyksiin eikä ole pyritty kiinteän liiton muodostamiseen.
Ulkopolitiikassaan Kiina on toiminut varovaisesti, joskin lähialueilla on sattunut myös yhteentörmäyksiä naapurimaiden kanssa. Vanha ongelma suhteista Taiwaniin on ratkaisematta, mutta kanssakäyminen on kuitenkin laajentunut.

Kiinan sijoitukset ulkomaille
Kiina on voimakkaasti laajentanut taloudellisia sijoituksiaan ulkomaille, erityisesti energia- ja raaka-ainesektorilla. Se on jo merkittävä vaikuttaja Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä-Amerikassa. Kiinan talouden ylijäämä ja peräti 2000 miljardin dollarin arvoiseksi kasvanut valuuttavaranto ovat mahdollistaneet muun muassa laajamittaisen Yhdysvaltojen liittovaltion velkapapereitten oston.

Nousu talousveturiksi
Kiinan vuotuinen talouskasvu on ollut noin 10 prosentin luokkaa, mikä ylittää muiden talousmahtien kasvuluvut selvästi. Erityisesti länsimaiden talouskriisin vuosina 2008-2009 Kiinan talouskehitys näytti ylivoimaiselta, ja Kiinaa alettiin pitää koko maailman tärkeimpänä talousveturina, vaikka sen kokonaistuotanto on yhä Yhdysvaltojen kansantuotetta pienempi. Kiinaa on toisaalta moitittu valuuttansa tahallisesta aliarvotuksesta vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi. Onpa kuultu jopa ennustuksia uuden valuuttasotien ajan koittamisesta, kun vastaavasti ”vanhojen teollisuusmaiden” valuutat ovat paljolti yliarvostettuja heikkoon talouskehitykseen nähden.

Kiina ja Yhdysvallat
Yleisesti kuitenkin arvioidaan, että Kiina pyrkii pitämään valuuttakurssit vakaina myös suurten ulkomaisten sijoitustensa takia. Suuresti ylijäämäisestä ulkomaankaupasta kertyneet varat on paljolti sijoitettu Yhdysvaltojen lainamarkkinoille, joten kiinalaiset haluavat varmistaa rahojensa turvallisen tuoton ja tavaroidensa jatkuvan menekin amerikkalaisille ostajille. Se takaa sadoille miljoonille kiinalaisille työpaikan ja laajaan maahan yhteiskuntarauhan. Viime vuosikymmenen kehitys on johtanut Kiinan ja Yhdysvaltojen taloudet yhä suurempaan riippuvuussuhteeseen toisistaan. Kiina on viime aikoina lainannut runsaasti rahaa myös eurooppalaisille vaikeuksiin joutuneille valtioille pitääkseen valuuttojen suhteet vakaalla pohjalla. Samalla eurooppalaisia yrityksiä siirtyy kiinalaiseen omistukseen.

Sotilaalliseksi suurvallaksi?
Huolimatta Kiinan osoittamasta ulkopoliittisesta pidättyvyydestä on Yhdysvalloissa esitetty syytöksiä sen sotilasvoiman kasvusta, joskaan Kiina ei ainakaan toistaiseksi kykene uhkaamaan amerikkalaisten ylivoimaa. Vuosittaisen puolustusbudjettinsa suuruudeksi Kiina ilmoittaa noin 60 miljardia dollaria, mikä ostovoimalla arvioituna vastaa yli 100 miljardia. Tämä on vain 15 prosenttia Yhdysvaltojen sotilasmenoista, mutta kiinalaisten tekninen taito ja asevoimien laatu paranee kovaa vauhtia. Amerikkalaiset ovat erityisen huolissaan heidän kyvystään lamauttaa sotilaallisia satelliitteja, joiden varassa on koko paikantamis- ja viestijärjestelmä.

Sisäiset turvallisuusongelmat
Kiinan pahimmat turvallisuusongelmat ovat sisäisiä. Tässä ei sinänsä ole uutta, sillä jättiläisvaltakunnan koossapitäminen on monesti historian kuluessa ollut ylivoimainen tehtävä. Nyt kehityserot ovat kasvaneet suuriksi vientiteollisuudella vaurastuneiden rannikkoseutujen ja perinteisen maatalouden varassa elävien köyhien sisämaan alueiden välillä. Maan läntisillä rajaseuduilla on Kiinasta irtautumaan pyrkiviä vähemmistöjä, joiden keskuuteen on syntynyt myös väkivaltaan turvautuvia separatistiliikkeitä.

Eriarvoisuus kasvanut
Ympäristön saastuminen ja suurten rakennusprojektien haittavaikutukset aiheuttavat laajalti tyytymättömyyttä ja tuottavat yhteiskunnallista levottomuutta, jonka hillitseminen vaatii tiukkoja poliittisia toimia ja suuria menoeriä budjetista. Eriarvoisuus on kasvanut myös vaurastuneilla alueilla, sillä sosiaalinen ja työelämän lainsäädäntö on laahannut kehityksestä jäljessä. Kommunistipuolueen johtama hallinto on ylläpitänyt sisäistä kuria ja huolehtinut talouden toimintaedellytyksistä siten, että sananvapaus ja muut ihmisoikeudet ovat jääneet taka-alalle. Tästä on seurannut jännitystä myös Kiinan ja länsimaiden suhteisiin, kun kansalaisjärjestöt vaativat hallituksiltaan rohkeampaa ihmisoikeusoikeuspolitiikkaa Kiinaa kohtaan.

Ympäristöongelmat
Kiinan ympäristöongelmat ovat mittavat ja pakottavat käyttämään yhä enemmän varoja niiden saamiseksi hallintaan. Kaupunkien saasteet, paheneva vesipula ja siihen liittyvä aavikoituminen uhkaavat vakavasti laajan väestönosan terveyttä. Ympäristöongelmien ratkaiseminen tulee olemaan Kiinan sisä- ja ulkopolitiikan tärkeimpiä kysymyksiä lähi vuosikymmeninä.

Laatikko: Kiinan historia nykyisen politiikan taustatekijänä (smm5laat5221)
Laatikko: Kiinan talouden vahvistuminen (smm5laat5222)
Laatikko: Kiinan raaka-ainevarannot (smm5laat5223)
Laatikko: Kiina investoinnit ulkomaille (smm5laat5224)
Laatikko: Kiinan ulkopolitiikan periaatteet (smm5laat5225)
Laatikko: Kiinan asevoimat (smm5laat5226)
Laatikko: Shanghain yhteistyöjärjestö (smm5laat5227)
Laatikko: Kiinan vähemmistöongelmat (smm5laat5228)
Laatikko: Kiinan ympäristöongelmat (smm5laat5229)
Laatikko: Ennusteita Kiinan kehityksestä (smm5laat52210)


5.2.3 Intian kohoaminen haastajaksi
Väestönkehitys

Väkiluvultaan yli miljardin asukkaan Intia on kärsinyt laajan maaseudun kehittymättömyydestä, väestön heikosta koulutustasosta ja äärimmäisen suurista elintasoeroista rikkaan, koulutetun väestönosan ja tavallisen kansan välillä. Talouden ja yhteiskunnan alkeelliset perusrakenteet ovat hidastaneet talouden kasvua.

Globalisaation hyödyntäminen
Viime vuosikymmenen kuluessa Intia on kerännyt hyötyä tietotekniikan kehityksestä sekä suurista investoinneista alan koulutukseen ja tuotantoon. Siinä apuna on suuri englanninkielen hallitseva ja hyvän koulutuksen saanut insinööri- ja kauppiaskunta, joiden ansiosta Intia on kyennyt hyötymään globalisaation eduista. Ulkomaiset sijoittajat ovat todenneet Intian halvan mutta silti riittävästi koulutetun työvoiman edut ja perustaneet suuria tietotekniikan tuotanto- ja palvelulaitoksia.
Kaupankäynnissä Intia on painottanut lähialueiden pienten maiden sekä Kiinan ja Venäjän ohella Latinalaisen Amerikan maita. Niistä tärkein on Brasilia, jonka kanssa on muutenkin laajaa yhteistyötä. Maailmankaupan järjestöissä Intia on aktiivinen ”voimistuvien talouksien” ryhmän jäsen. Toisaalta intialaiset ovat tehneet suuria sijoituksia myös Euroopassa, esimerkiksi terästeollisuuteen.

Edellytykset haastajaksi?
Monissa kehitysennusteissa Intia arvioidaan erityisesti Kiinan ja muiden suurvaltojen taloudelliseksi ja poliittiseksi haastajaksi. Intialla on kuitenkin Kiinaan verrattuna useita heikkouksia, muun muassa vähäiset raaka-ainevarat, talouden perusrakenteiden kehittymättömyys sekä yhteiskunnallinen ja väestön kulttuurinen hajanaisuus yhdistyneenä laajamittaiseen köyhyyteen.

Asevoimien modernisointi
Intia on pyrkinyt parin vuosikymmenen ajan määrätietoisesti kehittämään asevoimiaan, jotka kärsivät 1950-luvulla karvaan tappion rajasodassa Kiinaa vastaan. Toisaalta pahimpana sotilaallisena vastustajaan Intia pitää yhä Pakistania, jonka kanssa on jatkunut kiista Kashmirin hallinnasta. Asevoimien modernisointi on kohdistunut erityisesti meri- ja ilmavoimiin niin, että Intia hallitsee hyvin pitkien rannikoidensa ja laajojen merialueidensa turvallisuustilanteen. Intia on myös ydinasevalta, vaikkakin ydinaseista on aiheutunut kitkaa ulkomaansuhteisiin. Intian ydinaseet ovat tarkoitetut tasapainottamaan Kiinan ja Pakistanin ydinasevoimia sekä lisäämään painoarvoa kansainvälisessä politiikassa.

Laatikko: Intian maantieteellinen asema ja väestö (smm5laat5231)
Laatikko: Intian talouden nousu (smm5laat5232)
Laatikko: Intian ja Pakistanin kilpailuasetelma (smm5laat5233)
Laatikko: Intian asevoimien kehitys (smm5laat5234)


5.2.4 Japani: vanhentuva talousmahti
Nousuun Yhdysvaltojen tuella

Toisessa maailmansodassa häviölle jäänyt Japani luopui täysin sotaisesta politiikasta ja vahvan armeijan ylläpidosta. Korean sodan aikana 1950-1953 se sai runsaasti tukea Yhdysvalloilta ja itsenäistyi poliittisesti. Yhdysvaltojen vahvoja sotilastukikohtia jäi Japaniin kahdenkeskisen sopimuksen perusteella, mikä mahdollisti myös sotilasmenojen pitämisen alhaisina kylmän sodan aikana, jolloin niiden osuus oli noin yksi prosentti BKT:sta.
Japanin suhteet Kiinaan olivat sotien jäljiltä edelleen viileät, eivätkä ne ole palautuneet täysin normaaleiksi vieläkään, sillä Japanin miehityskausi Kiinassa oli erittäin väkivaltaista aikaa. Maiden välisessä kaupankäynnissä ja taloudellisissa sijoituksissa ei kuitenkaan enää ollut pahoja ongelmia.

Autoja ja elektroniikkaa
Taloudellisesti Japani nousi maailmanmahtien joukkoon jo 1970-luvulla. Erityisesti elektroniikkateollisuus mutta myös autojen valmistus ja laivanrakennus ovat olleet kansainvälistä huipputasoa. Ylijäämäinen ulkomaankauppa tuotti runsaat valuuttatulot ja antoi mahdollisuuden tehdä sijoituksia maailman kulloisillekin kasvualoille. Japania alkoivat kuitenkin 1990-luvulla vaivata hidastuvan talouskasvun ja vanhenevan väestön tuottamat ongelmat. Deflatorinen, hinta- ja palkkatasoa alentanut talouskehitys toi mukanaan työttömyyttä aikaisemmin ennenkokemattomalla tavalla ja myös heikensi Japanin asemaa maailmantaloudessa.

Varakkaita vanhuksia
Varallisuutta Japanilla on edelleen toiseksi eniten maailmassa, jos mittarina käytetään valuuttakursseja, eikä Japanin talouden tuotantokyky ole mihinkään hävinnyt. Myöskään korkealle kiivennyt elintaso ei ole laskenut, joten ihmisten terveyden ylläpidollekin on yhä hyvät perusteet. Silti yhteiskunnallinen jäykkyys ja väestön vanheneminen ovat tulleet sisäpolitiikan vaivoiksi ja heikentäneet mahdollisuuksia aktiiviseen ulkopolitiikkaan.
Uutena vientituotteena on viime aikoina kukoistanut kulttuuri, erityisesti populaarikulttuuri, mikä sopii hyvin myös Japanin rauhanomaisen ulkopolitiikan puitteisiin. Japani on lisäksi kehitys- ja katastrofiavun jakamisessa johtavia maita.

Puolustuspolitiikan aktivointi
Kansalaisten keskuudessa ovat ajoittain lisääntyneet vaatimukset puolustuspolitiikan aktivoimisesta, mutta toistaiseksi sotilasmenot on pidetty alle yhden prosentin osuutena BKT:sta. Myöskään ydinaseettomuuden jatkamista ei ole asetettu kyseenalaiseksi, mutta toisaalta protestointia on kohdistunut amerikkalaisten tukikohtien ylläpitoon muun muassa Okinawalla. Niitä pidetään yleisesti miehitysajan jäänteinä, mutta Itä-Aasiassa viimeaikoina kiristyneen sotilaspoliittisen tilanteen vuoksi Japani on yhä halukas jatkamaan liittoa Yhdysvaltojen kanssa.

Laatikko: Japani talousmahtina (smm5laat5241)
Laatikko: Japanin aktivoituva sotilaspolitiikka (smm5laat5242) (BBC 17.12.)


5.2.5 Itä-Aasian rannikoiden teollistuvat valtiot
Etelä-Korea ja Taiwan

Etelä-Korea ja Taiwan ovat jo jonkin aikaa kuuluneet maailman johtavien elektroniikan valmistajien joukkoon, ja niillä muutakin teollisuutta merkittävässä määrin. Molemmat ovat myös osia jaetuista valtioista, joten niitä rasittavat poliittiset jännitteet naapurinsa kanssa ja siitä aiheutuvat suuret sotilasmenot.

Aasian ”pikku tiikerit”
Väkiluvultaan ja yhä enemmän myös tuotantokyvyltään suuriin rannikkovaltioihin sisältyvät Thaimaa, Indonesia ja myös viime vuosina taloudellisen vaurastumisen aloittanut Vietnam. Toisaalta Kaakkois-Aasiassa on useita pieniä ja vauraita ”saarekkeita”, esimerkiksi Singapore, joilla on merkitystä laajan talousalueen puitteissa. Näillä ”Aasian pikkutiikereiksi” sanottujen valtioiden muodostamalla alueilla Kiinan taloudellinen vaikutusvalta on ollut huomattava muun muassa runsaan ulkokiinalaisen väestön ansiosta. Kiinalaisväestöllä on monessa maassa omistuksessaan paljon pääomia ja merkittäviä yrityksiä.

Yhdysvaltojen sotilaalliset intressit
Tuolla turvallisuuspoliittisesti ja strategisesti merkittävällä alueella Yhdysvallat on pyrkinyt pitämään suuria sotavoimia, etenkin vahvaa laivastoa. Viime vuosina amerikkalaisissa arvioissa on usein esitetty, että Kaakkois-Aasian suhteellinen tärkeys jälleen korostuu. Tästä osoituksena on Yhdysvaltojen lisääntynyt sotaharjoitustoiminta ja liittolaissuhteiden vahvistaminen monien Kiinan naapurimaiden kanssa. Kiinalaisen näkemyksen mukaan Yhdysvallat pyrkii näin patoamaan Kiinan vaikutusvaltaa samaan tapaan kuin tapahtui kylmän sodan aikoihin 1970-luvulle asti.
Kaakkois-Aasian geopoliittiseen alueeseen liittyvät läheisesti myös Australia ja Uusi-Seelanti, jotka toimivat sotilasalalla yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa.

Laatikko: Indonesia: suuri muslimivaltio (smm5laat5251)
Laatikko: Aasian voimistuvat ”pikkutiikerit” (smm5laat5252)


5.2.6 Turvallisuuspoliittiset näkymät Aasiassa
Kamppailu energiavaroista

Turvallisuuspolitiikan kannalta ajankohtaisinta ja näkyvintä on kamppailu energiavaroista. Kiina on lisännyt sijoituksiaan ja samalla vaikutusvaltaansa etenkin Kaspianmeren alueen öljy- ja maakaasukentille, mutta myös Persianlahdella kiinalaiset varmistavat energiahuoltoaan. Tähän liittyy kysymys Iranin ydinteknologiasta. Kun Yhdysvallat on painostanut liittolaisiaan pakotteisiin Irania vastaan, Kiina ja Venäjä ovat jatkaneet taloudellista yhteistyötä Iranin kanssa, joskaan eivät ilman ehtoja.

Kiina järjestyksenpitäjänä
Kiina on pyrkinyt hyviin taloussuhteisiin kaikkien naapurimaidensa kanssa, samalla se ylläpitää turvallisuuspoliittista tasapainotilannetta. Tukemalla muiden lähinnä hylkiövaltioiksi tuomitsemia Pohjois-Koreaa ja Myanmaria sekä epävakaata mutta tärkeää ydinasevaltiota Pakistania Kiina esiintyy myös järjestyksenpitäjänä lähialueillaan ja ennen kaikkea pyrkii estämään joutumisensa tiukan saartorenkaan sisään, jos turvallisuuspoliittinen tilanne Aasiassa alkaisi kiristyä.
Kiina on jatkanut tukeaan, Myanmarille eli Burmalle, jota monet pitävät hylkiövaltiona. Sillä on kuitenkin runsaat luonnonvarat, joten Kiina tällöin vaalii sekä taloudellisia etujaan että alueellisen tasapainon säilymistä.

Japani ja Yhdysvallat
Korean niemimaan vanha konflikti on ajoittain kärjistynyt kriisiksi, jossa keskeisinä tekijöinä ovat Etelä- ja Pohjois-Korea ja niiden taustavoimina Yhdysvallat ja Kiina. Japani ja jossain määrin edelleen myös Venäjä ovat merkittäviä tekijöitä Korean kehityksen kannalta. Osaksi Korean tilanteen kiristymisen johdosta, etenkin syksyllä 2010, ja Kiinan vahvistumisen varalta Japani on vahvistanut jälleen sopimuksen, jolla Yhdysvallat jatkaa 47 000 sotilaan ylläpitoa tukikohdissaan Japanissa. Yhdysvallat saa tukikohtien ylläpitämiseen Japanilta vuosittain kahden miljardin dollarin avustuksen.

Korean konfliktit
Kiina on ylläpitänyt verraten läheisiä suhteita Pohjois-Koreaan, joskaan varsinaisesta liittolaisuudesta ei ole kysymys. Kiina on yrittänyt hillitä Pohjois-Korean ydinasehankkeita mutta ei ole kovin hyvin menestynyt. Kiinalle näyttää edulliselta nykytilanteen jatkuminen, joten se vaikuttaa tyynnyttävästi Pohjois- ja Etelä-Korean välisiin rajakiistoihin. Kiina ei tule sallimaan sotatoimia alueella, missä sillä on paljon taloudellisia etuja vaalittavana, muun muassa yhdessä Etelä-Korean kanssa.

Venäjän asevienti Aasiaan
Venäjä on toimittanut uudenaikaista aseistusta Kiinaan ja Intiaan sekä on saamassa jalansijaa myös Indonesian markkinoille. Kun erimielisyydet Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sekä toisaalta Venäjän välillä voimistuivat Euroopan suunnalla, Venäjä pyrki tiivistämään yhteistyötään aasialaisten maiden kanssa kaikilla aloilla, energiasta sotilaalliseen toimintaan. Toisaalta Aasian turvallisuuspoliittisen tilanteen kiristyminen on lisännyt Venäjän tarvetta pitää Euroopan suunnalla raja-alueidensa tilanne vakaana.

Länsimaiden vaikutus heikkenee
Tulevaisuuden näkymät viittaavat siihen, että länsimailla ei enää ole voimia tehdä Aasiassa aseellisia interventioita, joten niiden on konfliktien ja kriisien hallinnassa siirrettävä painopistettä siviilimäisiin toimiin ja lisättävä yhteistyötä kriisialueiden läheisten valtioiden kanssa. Aasiassa kasvaa koko ajan samantapainen ajattelu, jota viime vuosisadan alussa Yhdysvalloissa kuvasti ns. Monroen oppi ”Amerikka amerikkalaisille”. Suuressa osassa Aasiaa ei suvaita länsimaiden interventioita tai muita kolonialismiin viittaavia toimia kuin korkeintaan taktisista syistä lähinnä rajoitettaessa Iranin, Kiinan tai Intian valtapyrkimyksiä.
Tähän liittyy myös kulttuurien välinen kilpailu, jossa länsimaiden yksinvapauksia korostava ajattelu joutuu väistymään aasialaisen, kollektiivista toimintaa suosivan elämäntavan tieltä. Kehitys ei ole suoraviivaista, vaan esimerkiksi viestintäteknologian kehitys parhaillaan suosii yksilöiden sananvapautta ja levittää länsimaista demokratiakäsitystä.

Terrorismi yhteinen vihollinen
Yhteinen intressi läntisillä ja aasialaisilla valtioilla on vapaakaupan suosimisen ohella terrorismin torjunnassa, mutta länsimaiden mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen Aasiassa ovat ajan myötä heikentymässä oleellisesti. Tähän asti Kiina ja maanosan muut merkittävät valtiot eivät ole puuttuneet amerikkalaisten käymiin sotiin Irakissa ja Afganistanissa, vaan ovat seuranneet niitä sivusta. Aasialaiset varautuvat kuitenkin jo siihen, että länsimaat kulutettuaan noihin sotiin liiaksi voimavarojaan kohtapuoliin vetävät asevoimansa pois Lähi-idästä ja Keski-Aasiasta.

Aasian asevarustelu lisääntyy

Aasian turvallisuustilanteen kannalta uhkaavinta on viime vuosina merkittävästi kasvanut asevarustelu sekä Persianlahdella että Intian ja Kiinan suunnilla. Se on erityisesti painottunut meri- ja ilmavoimien vahvistamiseen. Aasialaisten asevoimien tekninen taso paranee koko ajan, ja niiden riippuvuus länsimaiden asetoimituksista vähenee. Samalla Aasian valtioiden suhteellinen osuus maailman sotilasmenoista kasvaa.

Laatikko: Kiinan ja Intian sotilaallinen kilpailuasetelma (smm5laat5261) (Lähde: Strategic Comments/IISS 13.12.2010).
Laatikko: Kiinan ja Japanin uudet kiistat merialueista (smm5laat5262)
Laatikko: Aasian maiden asevarustelun kehitysnäkymät (smm5laat5263)
Laatikko: Shanghain yhteistyöjärjestö (smm5laat5264)
Laatikko: Kaakkois-Aasian sotilaspoliittinen tilanne 2000-luvun alussa (smm5laat5265)


Kirjallisuutta: Zbigniew Brzezinski, The Grand Chessboard: American Primacy and its Geostrategic Imperatives (Basic Books, New York 1997); Risto Hyvärinen – Jaana Pukkila, Katse itään, kuinka Aasian nousu muuttaa maailman (Atena, Jyväskylä 2009); Maailmanpolitiikan Atlas (Le Monde Diplomatique 2009); Dan Smith, Sodan ja rauhan kartasto (Like 2005); Edward Steinfeld, Playing Our Game. Why China’s Economic Rise Doesn’t Threaten the West (Oxford University Press 2010); Pekka Sutela – Pentti Vartiainen (toim.), Kiina ja kasvun kivut (ETLA 2005); Sarah Raine, China’s African Challenges (IISS, London 2009); Alex Thomson, An Introduction to African Politics (Routledge, London 2010);
Internetissä: http://www.bof.fi/bofit , http://www.bof.fi/NR/rdonlyres/A5E31814-A407-4758-ABD0-DE55AA1F6034/0/bon0410.pdf ,
http://www.twq.com/02summer/kurlantzick.pdf ,
http://www.fas.org/sgp/crs/row/RL33604.pdf ,

 
[SULJE] [TULOSTA SIVU]