|
4.2 Terrori-iskut Yhdysvaltoihin ja reaktiot syksyllä 2001
4.2.1 Terrori-iskut New Yorkiin ja Washingtoniin
11.9. 2001
Uuden vuosituhannen alun maailmanpolitiikkaa syvästi ravisteleva kriisi
alkoi muslimifundamentalistien terrori-iskuista New Yorkiin ja Washingtoniin
11. syyskuuta 2001. Tuhoisa hyökkäys tehtiin kaapatuilla matkustajakoneilla,
jotka ohjattiin päin rakennuksia, jolloin lähes 3 000 ihmistä sai surmansa.
Yhdysvallat yllätettiin
Vaikka presidentti Bushin hallinto joutui yllätetyksi ja aluksi suuren
hämmingin valtaan, vastatoimia ryhdyttiin pian johtamaan sotilaallisena
operaationa. Puolustusministeri Donald Rumsfeld sai presidentiltä tehtävän
mobilisoida riittävästi asevoimaa sotatoimia varten. Järkyttyneet
amerikkalaiset lupasivat tukensa hallitukselle ja sen päättämille
toimenpiteille terroristeja ja heidän tukijoitaan vastaan.
Laatikko: Terrori-iskut 11.9.2001 (smm4laat4211
Laatikko: Syyskuun 2001 terrorihyökkäyksen tekijät (smm4laat4212)
4.2.2 Reaktiot terrori-iskuihin Yhdysvalloissa ja ulkomailla
Sota terrorismia vastaan
Yhdysvaltojen presidentti julisti ”sodan terrorismia vastaan” ja kokosi sen
käymiseen suuren liittokunnan. Yhdysvaltojen johtamat toimet käynnistyivät
heti globaalissa puitteissa, sillä vastustajakin toimi maailmanlaajuisesti.
Kuitenkin asevoimien toiminta alkuvaiheessa painottui lounaiseen ja
eteläiseen Aasiaan, missä tiedettiin islamististen terrorijärjestöjen
pitävän tukikohtiaan.
Al-Qaida
Syylliseksi syyskuun 2001 terrori-iskuihin nimettiin pian Osama bin Laden ja
häntä avustaneiden arabien ylläpitämä organisaatio al-Qaida, joka tuolloin
käytti pääasiallisena tukialueenaan Afganistania. Järjestöä syytettiin myös
osallisuudesta moniin aikaisempiin terroritekoihin, ennen kaikkea Keniassa
ja Tansaniassa vuonna 1998 Yhdysvaltojen lähetystöjä vastaan tehtyihin
iskuihin.
Kansainvälinen tuki
Yhdysvallat sai YK:ssa helposti hyväksytyksi päätöslauselman, jossa
tuomittiin terroriteot, vahvistettiin oikeus itsepuolustukseen ja
kehotettiin YK:n jäsenmaita toimintaan terrorismia vastaan. YK:lle ei
kuitenkaan suotu mitään käytännön operatiivisia johtamisvaltuuksia. Monet
muutkin kansainväliset organisaatiot antoivat tukensa terrorisminvastaiselle
toiminnalle.
Naton reaktiot
Sotilasliitto Nato julisti Yhdysvaltoihin tehdyn terrori-iskun
hyökkäysteoksi, joka laukaisi keskinäisen avunantomekanismin ensi kertaa
liiton historiassa. Käytännössä sotilaallinen toiminta jäi lähes kokonaan
amerikkalaisten vastuulle.
Terrorismin vastainen sota pani alulle kehityksen, jonka puitteissa
amerikkalaisia joukkoja lähetettiin toimintaan eri puolille maailmaa, ennen
kaikkea Lähi-itään ja Keski-Aasiaan mutta lisääntyvästi myös
Kaakkois-Aasiaan.
Sisäisen turvallisuuden tehostaminen
Kotimaan turvallisuuden tehostaminen sai Yhdysvalloissa heti terrori-iskujen
jälkeen runsaasti varoja, ja myös lainsäädännöllä tehostettiin toimintaa.
Väestön kriisitunnelmaa lietsoi myös pernaruttobakteereita levittäneiden
kirjeiden ilmaantuminen useiden virastojen ja lehtitalojen postin joukkoon.
Tekijää tai edes epäiltyjä ei pitkään aikaan saatu selville, vaikka
liittovaltion poliisi organisoi erittäin laajan tutkinnan.
Laatikko: Osama bin Laden ja al-Qaida (smm4laat4221)
Laatikko: YK:n terrorismin vastaiset päätökset syksyllä 1999 (smm4laat4222)
Laatikko: Naton tuki Yhdysvalloille syksyllä 2001 (smm4laat4223)
Laatikko: Asevoimien vahventaminen Yhdysvalloissa syksyn 2001 jälkeen
(smm4laat4224)
Laatikko: Yhdysvaltojen sisäisen turvallisuuden tehostaminen syksyllä 2001
(smm4laat4225)
Laatikko: Pernaruttokirjeet Yhdysvalloissa syksyllä 2001 (smm4laat4226)
Laatikko: ”Terrorismin vastaisen sodan” alkuvaiheet (smm4laat4227)
4.2.3 Hyökkäys Afganistaniin ja taliban-hallinnon kukistuminen
Joukkoja Lähi-itään
Syyskuun 2001 puolenvälin aikoihin Yhdysvallat aloitti joukkojen keskityksen
Lähi-itään ja Intian valtamerelle ja ryhtyi entistä voimakkaammin
painostamaan Afganistanissa valtaa pitäneitä talibaneja lopettamaan tukensa
al-Qaidalle.
Afganistanissa oli sodittu keväällä 1978 tapahtuneesta marxilaisesta
vallankaappauksesta ja joulukuussa 1979 alkaneesta Neuvostoliiton
miehityksestä lähtien. Neuvostoliiton vetäydyttyä vuonna 1989 sisällissota
jatkui, kunnes etelästä Pakistanin puolelta tulleet talibanit 1990-luvun
puolivälin jälkeen saivat haltuunsa suurimman osan Afganistania ja
vakiinnuttivat valtansa pääkaupungissa Kabulissa.
Hyökkäys Afganistaniin
Taliban-hallinnon kieltäydyttyä luovuttamasta Osama bin Ladenia ja muita
al-Qaidan johtohenkilöitä Yhdysvaltojen joukot aloittivat 7. lokakuuta 2001
hyökkäyksen Afganistaniin. Päämääräksi asetettiin talibanien ja heidän
suojeluksessaan toimineen al-Qaida -järjestön kukistaminen ja korvaaminen
yhteistyöhaluisella hallituksella.
Sotatoimet alkoivat ilmapommituksilla ja erikoisjoukkojen toimilla.
Amerikkalaisten tukena oli pienehköjä englantilaisia osastoja ja myöhemmin
monia muitakin liittolaisia.
Talibanit väistyivät
Maataisteluja käytiin lähinnä Afganistanin pohjoisosista tulleiden Pohjoisen
liiton joukkojen ja talibanien välillä. Talibanien vetäydyttyä Kabulista ja
muista maan keski- ja pohjoisosien kaupungeista taistelut jatkuivat
eteläisessä Afganistanissa. Joulukuun puolivälissä Taliban-hallinto oli
kukistunut, mutta sen kannattajia väistyi vuorille ja Pakistanin puolelle
valmistautumaan sissisodan jatkamiseen.
Uusi hallitus Afganistaniin
Afganistanin tilapäisen hallituksen pääministeriksi nimitettiin Hamid Karzai,
joka sai Yhdysvaltojen ja yleensäkin lännen tuen. Uutta hallitusta
avustamaan järjestyksenpidossa ja jälleenrakennuksessa perustettiin YK:n
valtuutuksella kansainvälinen rauhanturvajoukko ISAF. Se keskittyi aluksi
toimintaan Kabulin alueella eikä osallistunut taisteluihin.
Yhdysvaltojen sodan tärkeäksi päämääräksi ilmoittama Osama bin Ladenin ja
hänen lähimpien apulaistensa ja liittolaistensa eliminoiminen jäi
saavuttamatta, eikä ollut myöskään varmuutta sodan pikaisesta päättymisestä.
Toisaalta vastarinta uutta hallitusta kohtaan pysyi parin vuoden ajan
heikkona.
Laatikko: Yhdysvaltojen hyökkäys Afganistaniin syksyllä 2001
(smm4laat4231)
Laatikko: Ketä olivat talibanit? (smm4laat4232
Laatikko: Taliban-hallinnon korvaaminen lännen tukemalla hallituksella
(smm4laat4233)
Laatikko: Vastarintaliikkeiden toiminta Afganistanissa vuodesta 2002
(smm4laat4234)
Laatikko: YK:n valtuuttama vakautusoperaatio ISAF (smm4laat4235)
4.2.4 Bushin oppi: Sota terrorismia vastaan
Bushin puhe
Presidentti George W. Bush piti kongressissa tammikuun 2002 lopulla puheen,
jossa hän selvitti terrorisminvastaisen sodan käymisen periaatteita. Hänen
mukaansa Yhdysvalloilla oli päämääränä tuhota terroristien harjoitusleirit
ja tuoda terroristit oikeuden eteen sekä toisaalta estää terroristeja ja
valtioita, jotka pyrkivät hankkimaan kemiallisia, biologisia tai ydinaseita,
uhkaamasta Yhdysvaltoja ja maailmaa.
Bush sanoi Irakin, Iranin ja Pohjois-Korean muodostavan maailmanrauhaa
uhkaavan “pahuuden akselin”, eikä Yhdysvallat sallisi noiden
”roistovaltioiden” uhkaavan muita joukkotuhoaseillaan. Hän lupasi jatkaa
rohkeaa toimintaa vaaroja vastaan, sillä ”meidän velvollisuutemme ja
etuoikeutemme on taistella vapauden puolesta.”
”Hyvän puolesta pahaa vastaan”
Myös budjetissa presidentin ilmoituksen mukaan tuli näkyä selvästi
kansakunnan turvallisuudesta huolehtiminen. Sille asetettiin kolme
tavoitetta: “Me voitamme tämän sodan, suojaamme kotimaamme ja elvytämme
taloutemme.” Koko puhetta leimasi vahva ideologinen julistus, doktriini,
jonka puitteissa ei ollut sijaa kompromisseille. Hallituksen toistaman
käsityksen mukaan taistelua käytiin ”hyvän puolesta pahaa vastaan”, ja siksi
se tultaisiin voittamaan. Yleisesti arvioitiin, että amerikkalainen
patriotismi oli nyt muuttumassa nationalismiksi, ja se ei miellyttänyt monia
vanhoja Amerikan ystäviä.
Terrorismin vastaisen sodan periaatteet
Syksyllä 2002 Yhdysvaltojen sotilasstrateginen oppi sai myös virallisesti
tunnustetun hyökkäyksellisen leiman. Kylmän sodan aikana toiminutta
”patoamisen” oppia ei enää pidetty pätevänä estämään uusia uhkia. Kongressin
vahvistamassa doktriinissa sanottiin, ettei terroristeja voi pelottaa
uhkaamalla massiivisella vastaiskulla, koska heidän verkostoillaan ei ollut
kiinteää tukialuetta eikä puolustettavana kansakuntaa tai kansalaisia.
Terrorismin vastaisen sodan keinovalikoimaan lisättiin “ennaltaehkäisy”,
mikä tarkoitti ennakoivaa hyökkäystä sinne, missä ehkä vasta suunniteltiin
pahoja tekoja Yhdysvaltojen vastaan. Myös keinot kovenivat, kun perusteluna
käytettiin vastustajan rikollisuutta ja pahuutta.
Laatikko: Presidentti Bushin puhe kansakunnan tilasta tammikuussa 2002
(smm4laat4241)
Laatikko: Yhdysvaltojen liittolaissuhteet vuonna 2002 (smm4laat4242)
Laatikko: Yhdysvaltojen strateginen oppi vuonna 2002 (smm4laat4243)
Laatikko: Terrorismin vastaisen sodan koventuneet keinot (smm4laat4244)
4.2.5 Talouden näkymät 2000-luvun alussa
Takaiskuja taloudessa
Yhdysvaltojen talouden kehitys 2000-luvun alussa oli monien odotuksia
hitaampaa. Siihen vaikuttivat syyskuun 2001 terrori-iskujen aiheuttamat
tappiot lentoliikenteelle, öljyn hinnan nousu sekä eräiden suurten yritysten
konkurssit ja kirjanpitoepäselvyydet. Tällä kaikella oli voimakkaita
negatiivisia heijastusvaikutuksia koko maailman talousnäkymiin.
Poliittiset paineet
Poliittiset paineet presidentti Bushia vastaan kasvoivat, ja vaadittiin
pontevia toimia taloustilanteen korjaamiseksi. Lehdistössä esitettyyn
kritiikkiin sisältyi myös ehdotuksia tehdä talouden piristämiseksi jotain
näyttävää ulkopolitiikan alalla. Esimerkiksi nopea, voitollinen sota Irakia
vastaan oli siltä kannalta tervetullut.
Hyökätäänkö Irakiin?
Tuotiin esille myös vaaroja, joita taloudelle koituisi kohoavien
öljynhintojen ja suurten sotakustannusten vuoksi. Mahdollisen hyökkäyksen
Irakia vastaan arvioitiin maksavan noin 80 miljardia dollaria, eikä
kustannusten jakajiksi ollut tiedossa paljonkaan liittolaisia. Persianlahden
sodasta 1991 aiheutuneista 60 miljardin dollarin kustannuksista
Saudi-Arabia, Japani ja Saksa maksoivat 80 prosentin osuuden, mutta nyt ne
kieltäytyivät vastaavanlaisesta rahoituksesta.
Laatikko: Syyskuun terrori-iskujen vaikutukset Yhdysvaltojen ja maailman
talouteen (smm4laat4251)
Kirjallisuutta: Stefan Aust – Cordt Schnibben (toim.), 11.
syyskuuta. Dokumentti terrori-iskusta (Karisto, Hämeenlinna 2002); Strategic
Survey 2001/2002 (IISS 2002); The Military Balance 2002-2003 (IISS 2002);
Pekka Visuri, Maailmanpolitiikan muutos ja Suomi. Arvio syksyn 2001
terrori-iskujen vaikutuksista (EVA, Helsinki 2002); Bob Woodward, Bush at
War (Shimon & Schuster, New York 2002).
Internetissä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Syyskuun_11._päivän_iskut ,
http://www2.hs.fi/extrat/tuoreet/terrorihyokkays20010917.asp ,
http://www.september11news.com/ ,
http://en.wikipedia.org/wiki/September_11_attacks ,
http://en.wikipedia.org/wiki/War_in_Afghanistan_(2001%E2%80%93present) ,
http://en.wikipedia.org/wiki/Bush_Doctrine ,
http://georgewbush-whitehouse.archives.gov/nsc/nss/2002/index.html
|