Rauhanturvaoperaatio Makedoniassa: UNPREDEP

Jugoslavian hajotessa myös Makedonian tulevaisuus alkoi näyttää epävarmalta. Naapurimaissa sen olemassaolon oikeutus kiistettiin jopa nimeä myöten. Lähes kaksimiljoonaisen väestön koostumus oli heterogeeninen: makedonialaisia 1,3 miljoonaa, albaaneja 440 000, turkkilaisia 77 000 ja muita noin 100 000. Lisäksi maata vaivasi talouden takapajuisuus sekä korruption ja rikollisuuden laajuus.

YK aloitti Makedoniassa tammikuusta 1993 alkaen rauhanturvaoperaation, joka tähtäsi konfliktin ennaltaehkäisemiseen valvomalla lähinnä Jugoslavian ja Albanian vastaisia raja-alueita ja tarkkailemalla tilannetta. Hankkeesta tuli vahvasti pohjoismainen, koska arvioitiin vaikeiden maasto- ja sääolojen edellyttävän sellaista kokemusta ja varustusta, jota oli saatavilla Pohjolassa. Operaation johto ja pääosa henkilöstöstä asetettiin Pohjoismaista. Suomalaisia oli pohjoismaisessa pataljoonassa aluksi 214 sotilaan komppania, ja myöhemmin osasto laajennettiin kahdeksi komppaniaksi edelleen osana pohjoismaista pataljoonaa.

Myös Yhdysvallat tuli mukaan Makedonian rauhanturvaamiseen 500 sotilaan pataljoonalla, jota myöhemmin vielä hieman  vahvennettiin. Yhteistyö ei aina sujunut hyvin, koska amerikkalaiset noudattivat omia ohjeitaan ja käytäntöjään eikä heillä ollut juuri lainkaan kokemusta rauhanturvaamisesta. Heille kyseessä oli lähinnä poliittinen lipunnäyttö ja alueen tiedustelu.

Maaliskuussa 1995 Makedonian operaatio sai nimen UNPREDEP (United Nations Preventive Deployment Force) ja myös uusia tehtäviä, joilla YK:n ja Ety-järjestön alaisena pyrittiin sotilaallista laajempaan konfliktien ennalta ehkäisyyn.

Makedonian tilanne pysyi pääpiirtein rauhallisena aina Kosovon kriisin kärjistymiseen vuonna 1998. Silloinkaan alueella ei puhjennut taisteluja, joten YK:n uudenlaisella, ennaltaehkäisevällä rauhanturvaoperaatiolla katsottiin olleen menestystä. Rauhallisina vuosina vahvuus väheni noin 750 sotilaaseen ja 30 poliisiin, mutta kesällä 1998 YK huolestui jälleen alueen turvallisuudesta lisäten määrävahvuuden 1050 sotilaaseen, joista yli puolet oli pohjoismaista.

Kiina ilmoitti, ettei se enää salli jatkettavaksi Makedoniassa YK:n rauhanturvajoukon  mandaattia, joka oli umpeutumassa 28.2.1999. Syyksi tiedettiin Makedonian juuri antama itsenäisyystunnustus Taiwanille, jota Kiina piti osana valtakuntaansa. Nato valmistautui Makedoniassa jo omilla joukoillaan toimintaan Kosovon suunnalle, joten Kiinan päätös ei sitä haitannut.

Kiinan ja Makedonian välisen selkkauksen alkaessa suomalaisilla oli edelleen merkittävä osuus rauhanturvaoperaatiossa. Suomen julkisessa keskustelussa ei oikein ymmärretty, miksi YK:n mandaatti piti lopettaa juuri, kun jännitys alueella kohosi. Talvella 1999 edellytykset YK:n operaation jatkamiselle olivat kuitenkin heikentyneet ilman Kiinan protestointiakin, sillä Makedonia oli helmikuussa käytännössä jo Naton valvonnassa, ja Kosovon sota alkoi parin viikon päästä. Amerikkalaiset YK-sotilaat siirtyivät yksinkertaisesti Naton komentoon ja jatkoivat entistä toimintaansa eli tiedustelua Serbian rajaseuduilla.


Lähteitä: Charly Salonius-Pasternak - Pekka Visuri, Suomi rauhanturvaajana 1991-2006 (2006), s. 19 ja Ilkka Tiihonen, Preventive Deployment of the United Nations Forces, UNPREDEP (Kankaanpää 17.3.1997), s. 19 – 32.
 

[SULJE] [TULOSTA SIVU]