EUROOPAN TURVALLISUUSPOLIITTINEN KEHITYS 1990-LUVULLA  - Venäjän ja sen lähialueiden kehitys

Tapahtumien kehitys YLE:n uutisissa: Jakson tekstiversio Ohjeita käyttäjälle
Aloitussivulle

Venäjän ulkopolitiikan alkuvaiheet
Kamppailu läntisen ja itäisen suuntauksen välillä

 

Sisäinen valtataistelu rajoitti kuitenkin Jeltsinin mahdollisuuksia jatkaa hänen vuonna 1992 omaksumaansa länsimielistä, ”atlanttista” linjaa. Sitä edusti julkisuudessa erityisesti ulkoministeri Andrei Kozyrev. Tarkoituksena oli kaikin puolin parantaa suhteita länteen, koska talouden toipumista ei nähty muuten mahdolliseksi. Siihen kuului myös korostaa Venäjän ”eurooppalaista perintöä”, joka oli ollut vallalla jo keisari Pietari Suuren ajoista 1700- luvulta.

Oppositiovoimat, joita kutsuttiin myös ”euraasialaisiksi”, pitivät esillä Venäjän
federaation ulkopuolisiin neuvostotasavaltoihin jääneiden
25 miljoonan venäläisen tarvetta saada suojelua. Tähän
suuntaukseen kuului muistuttaminen Venäjän ulottumisesta
Euroopasta Aasiaan ja kaikinpuolinen suurvalta-aseman
vahvistaminen. Jeltsin ja Kozyrev alkoivat myöntyä pitkälti
näihin näkemyksiin, joten Venäjän ulkopolitiikassa 1990-luvun
puolivälissä ”lähialueilla” asuvien venäläisten ja yleensäkin
venäjänkielisten oikeuksien puoltaminen nousi keskeiseksi
tehtäväksi. Siihen liittyi Venäjän ”euraasialaisen”
 erikoislaadun korostaminen. Talouden heikkous ei
kuitenkaan sallinut suhteiden heikentämistä länsivaltoihin.

Edellinen Seuraava