Kansanäänestykset EU-jsenyydestä syksyllä 1994

Kun Suomen neuvottelut EU-jäsenyydestä päättyivät keväällä 1994 ja neuvottelutulos oli selvä, hallitus ilmoitti, että asiasta järjestetään syksyllä perustuslain sallima neuvoa-antava kansanäänestys. Suomi liittyi tässä suhteessa muiden jäsenkandidaattien joukkoon, sillä myös Itävallassa, Ruotsissa ja Norjassa pidettiin samanlaiset, joskin sitovammat kansanäänestykset.

Mielipiteet jäsenyyden hyödyllisyydestä Suomelle olivat hyvin jakautuneita, mutta sopimuksen valmistumisen jälkeen keväällä näytti kohta siltä, että kannattajilla olisi selvä enemmistö. Kesällä kuitenkin kannattajien ja vastustajien määrät lähenivät toisiaan, ja kamppailu kiihtyi.

Suomessa oli jäsenyydelle suurempi kannatus kuin muissa pohjoismaissa, joten hallitus päätti, että Suomen äänestys pidetään ensimmäisenä. Äänestyspäiväksi määrättiin 16. lokakuuta.

Kansanäänestyksessä jäsenyyden puolesta äänesti 57 ja vastaan 43 prosenttia. Vaalipiireittäin tarkastellen EU-jäsenyyden kannatuserot olivat suuria.

Kuva 1. Kansanäänestyksen 16.10.1994 tulos vaalipiireittäin.

Karttapohjalta voidaan todeta, että etelän kaupungeissa kannatus oli suurinta, kun taas pohjoisempana ja erityisesti maaseudulla oli paljon alueita, joissa vastustajilla oli enemmistö. Alueellisesti Suomi jakaantui melko selvästi EU:n kannatuksen suhteen.

Kuvio 2. Kyllä-ääneten osuus kunnittain 16.10.1994. Lähde: SVT vaalit 1994:4, lainattu raportista Suomen EU-kansanäänestys 1994 (toim.Pertti Pesonen, Eurooppatiedotus,1994), s 58.

Itävallan kansanäänestys järjestettiin jo kesällä 1994, jolloin 67 prosenttia kannatti ja 33 prosenttia vastusti jäsenyyttä. Suomessa ei juuri tuohon kiinnitetty huomiota, koska Itävaltaa pidettiin läheisesti Saksaan kytkeytyneenä maana.

Pohjoismaissa kannatustilanne kesällä ja syksyllä 1994 oli Itävaltaa paljon tasaisempi ja Suomen kannalta myös tärkeämpi. Norja tiedettiin hyvin EU-kriittiseksi, joten siellä haluttiin pitää äänestys viimeisenä. Ruotsissa kannatustilanne oli erittäin kireä. Vastustajat olivat olleet voitolla aina kesään saakka, mutta sitten kannattajat kirivät etumatkan kiinni. Suomen äänestyksen jälkeen Ruotsissa marraskuussa pidetyssä kansanäänestyksessä 52 prosenttia kannatti ja 47 prosenttia vastusti jäsenyyttä. Norjan äänestyksessä 28.11. sen sijaan vastustajat voittivat 52,3 prosentilla kannattajien saadessa 47,7 prosenttia äänistä.


Lähteitä:   Pertti Pesonen (toim.), Suomen EU-kansanäänestys 1994. Raportti äänestäjien kannanotoista (Eurooppa-tiedotus, Helsinki 1994).

Internetissä: http://www.fsd.uta.fi/aineistot/luettelo/FSD1195/
 http://www.eurooppa-tiedotus.fi/doc/fi/julkaisut/kansalaistiedotus/martik.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_EU-kansan%C3%A4%C3%A4nestys
 

[SULJE] [TULOSTA SIVU]