EU-jäsenyyden kannatus mielipidemittauksissa 1990-luvun alkupuoliskolla

Kansalaisten mielipiteet Euroopan yhteisöön/unioniin liittymisestä vaihtelivat 1990-luvun alkuvuosina verraten paljon. Siihen vaikutti sekä tietoisuuden lisääntyminen että asian tulo konkreettisesti ajankohtaiseksi. Luonnollisesti myös yleistilanteen muutokset heijastuivat mielipiteiden vaihteluina.

Kuva 1. Kansalaisten vastaukset Suomen Gallupin esittämään kysymykseen ”Pitäisikö Suomen liittyä EY/EU:n jäseneksi?”. Lainattu raportista Pertti Pesonen (toim.), Suomen EU-kansanäänestys 1994 (Eurooppa-tiedotus, Helsinki 1994), s. 42.

Vuonna 1990 suomalaisista yli 60 prosenttia vastasi Suomen Gallupin kyselyssä myönteisesti kysymykseen ”Pitäisikö Suomen liittyä Euroopan yhteisön jäseneksi?” Kielteisiä vastauksia annettiin vain hieman yli 10 prosenttia. Toisaalta epätietoisten määrä oli noin 30 prosenttia.

Seuraavana vuonna vastustus alkoi lisääntyä, ja se kasvoi keväällä 1992 jo yli 30 prosentin, samalla kun epätietoisten määrä väheni selvästi. Jäsenyyden kannattajia oli noin 50 prosenttia. Maaliskuussa tasavallan presidentti, hallitus ja eduskunta olivat jo päättäneet jäsenhakemuksen jättämisestä.

Keväällä 1993 jäsenyyden kannattajien ja vastustajien määrät olivat tasoissa, kun molempia oli 40 prosenttia ja epätietoisia 20 prosenttia. Syynä kannatuksen laskuun olivat erityisesti maatalousväestön kielteiset arviot jäsenyyden vaikutuksista, ja osuutensa lienee ollut myös EU:n perustamissopimuksen (Maastrichtin-sopimuksen) osakseen saamalla kovalla arvostelulla EU-maissa.

Jäsenyysneuvottelujen jatkuessa ja näyttäessä lopputulokseltaan epävarmoilta alkusyksystä 1993 vastustajien määrä oli jo hieman suurempi kuin kannattajien. Samalla epätietoisten määrä kasvoi. Vuoden lopulla jäsenyyden kannatus taas alkoi lisääntyä.

Neuvotteluvaiheen päätyttyä jäsenyyssopimuksen allekirjoittamiseen kesäkuussa 1994, kannattajien määrä kohosi lähelle 50:ä prosenttia, ja vastustajien määrä laski 30 prosenttiin. Kuitenkin syksyksi määrätyn kansanäänestyksen lähestyessä olivat Suomen EU-jäsenyyden kannatus- ja vastustusluvut elokuussa jälleen tasoissa noin 40 prosentin tuntumassa. Tässä vaiheessa näytti hyvin epävarmalta, kumpi puoli voittaisi.

Kuva 2: Suomen EU-jäsenyyssopimuksen allekirjoittaminen kesäkuussa 1994 lisäsi kannattajien määrää, mutta kamppailu jatkui. Helsingin Sanomat puolsi voimakkaasti jäsenyyttä. Pohjoismaissa EU:n kannatus oli Suomea vähäisempää.

Lopulta hieman ennen kansanäänestystä kannattajien määrä alkoi taas kasvaa. Todellinen mittaus tapahtui sitten neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä 16. lokakuuta 1994, jolloin jäsenyyden puolesta äänesti 57 ja vastaan 43 prosenttia.

Verrattaessa Suomen EU-jäsenyyden kannatuslukuja pohjoismaihin erottuu suomalaisten suurempi EU-myönteisyys. Norjassa jäsenyyden vastustajat olivat koko ajan enemmistönä, ja Ruotsissakin EU:n kannatus oli vähäisempää kuin Suomessa. Myös kansanäänestysten tulokset syksyllä 1994 kuvastivat näitä eroja.

 


Lähteitä: Pertti Pesonen (toim.), Suomen EU-kansanäänestys 1994. Raportti äänestäjien kannanotoista (Eurooppa-tiedotus, Helsinki 1994), s. 41-51.

Internetissä: http://www.fsd.uta.fi/aineistot/luettelo/FSD1195/
http://www.eurooppa-tiedotus.fi/doc/fi/julkaisut/kansalaistiedotus/martik.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_EU-kansan%C3%A4%C3%A4nestys
 

[SULJE] [TULOSTA SIVU]