![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
|
Suomen liittyminen Euroopan Unioniin - Talouslama 1990-luvun alussa |
![]() |
![]() |
![]() |
|||||||
![]() |
Talouden ylikuumentuminen |
|||||||||
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
|||||
Talouden korkeasuhdanne 1980-luvun lopulla vaurastutti suomalaisia mutta alkoi myös muuttaa talouden rakennetta entistä riskialttiimmaksi. Tähän vaikutti useita tekijöitä yhtäaikaisesti. Rahaliikenteen vapautus velkaannutti voimakkaasti Suomen talouselämää ja yksityistalouksia. Kotitalouksien velkaantuminen suhteessa vuotuisiin tuloihin nousi 40 prosentista noin 80 prosenttiin. Syntyi käsite “kasinotalous”, jossa osakkeiden hintojen nousu perustui lähinnä mielikuviin ja odotuksiin eikä tiukasti reaalitalouteen. Vuonna 1989 oli jo näkyvillä
merkkejä osakekurssien ja asuntojen hintojen laskusta, joka kiihtyi |
||||||||||
![]() |
||||||||||