Uuden Venäjän vanhat symbolit

Neuvostoliiton hajoamiseen liittyen Venäjällä otettiin vuodesta 1991 alkaen käyttöön vanhoja, keisarikunnan aikaisia nimityksiä ja kansallisia symboleja. Nimistön muutos koski lähinnä historiallisia kaupunkeja, jolloin esimerkiksi Leningradista tuli jälleen Pietari ja Sverdlovskista Jekaterinburg.

Venäjän lippu ”trikolori” oli peräisin 1600-luvun lopulta, jolloin Pietari Suuri määräsi sen otettavaksi käyttöön hakiessaan oppia ja vaikutteita Länsi-Euroopasta. Mallina oli silloin Hollannin lippu. Vanhoillisten komunistien vallankaappausyrityksen epäonnistuttua elokuussa 1991 presidentti Boris Jeltsin määräsi trikolorin ensin Venäjän neuvostotasavallan lipuksi ja vuoden lopulla Neuvostoliiton hajottua Venäjän federaation lipuksi.

Venäjän laivastolle palautettiin sotalipuksi sininen Pyhän Andreaksen risti, joka on valkoisella pohjalla.

Venäjän vaakunaksi vahvistettiin modernisoitu versio keisarikunnan aikana käytetystä kaksoiskotkasta, jonka keskellä on Pyhän Yrjön vaakunakuva.

Kansallislauluksi hyväksyttiin ensin Mihail Glinkan sävellys Patrioottien laulu oopperasta Elämä tsaarin puolesta, mutta 2000-luvun alussa se korvattiin tutummalla Suuri ja mahtava Neuvostoliitto -melodialla, johon tehtiin uudet sanat.

Venäjän keisarikunnan vuoteen 1917 asti käyttämien symbolien ja nimityksien palauttamisella Venäjän federaatiolle on haluttu korostaa nyky-Venäjän pitkää historiallista taustaa. Neuvostoliiton ajalta on jäänyt yhä käyttöön paljon nimistöä, joka liittyy toisen maailmansodan perintöön ja jossain määrin myös Leniniin, mutta Stalin-nimistöä ei ole palautettu. Venäjän asevoimien tärkeimmät symbolit vaihdettiin vastaamaan keisariajan käytäntöjä, mutta joukko-osastoilla on myös neuvostoajalta periytyviä tunnuksia.


 

[SULJE] [TULOSTA SIVU]