1.5 Persianlahden kriisi ja sota 1990 – 1991

1.5.1 Persianlahden alue 1980-luvun lopulla

Irakin ja Iranin sota

Irakin ja Iranin välillä 1980-luvulla käyty sota aiheutti Persianlahden alueen maille suuria tuhoja ja jätti perinnöksi myös poliittisia jännitteitä. Irak oli siinä alun perin hyökkääjä, mutta Iranin onnistui vastahyökkäyksellä välillä lyödä Irakin joukot takaisin ja uhata maan eteläosien miehityksellä.

Monet arabimaat sekä Yhdysvallat ja Ranska ryhtyivät tukemaan Irakia pelätessään islamilaisen vallankumouksen leviämistä Iranista Persianlahden alueelle, ja myös Neuvostoliitto jatkoi Irakin avustamista. Irak sai näiltä tukijoiltaan runsaasti aseistusta.

Irakin vakava velkaantuminen

Sodan loppuvaiheissa Irak palautti rintamalinjat alkuperäiselle rajalle. Siksi Irakin johtaja Saddam Hussein saattoi esiintyä sodan voittajana, vaikka mitään aluelaajennuksia ei tullut ja sotatappiot olivat erittäin suuret.

Vaikka Irak sai sodan aikana taloudellista tukea monelta taholta, se myös velkaantui pahasti. Riita velkojen takaisinmaksusta ja raja-alueen öljyvarojen hallinnasta oli taustalla, kun kriisi kesällä 1990 kärjistyi Irakin ja Kuwaitin välillä.

Laatikko: Irakin ja Iranin välinen sota 1980-luvulla (smm1laat1511)

1.5.2 Irak miehittää Kuwaitin

Irakin yllättävä hyökkäys Kuwaitiin

Irakin joukot valtasivat nopealla iskulla Kuwaitin 2. elokuuta 1990. Tapahtuma yllätti läntisen maailman, joka oli keskittynyt paljolti Euroopan asioiden seuraamiseen.

Kuwaitin miehitys

Irak julisti Kuwaitin liitetyksi alueisiinsa sillä perusteella, että ennen brittiläistä siirtomaavaltaa Kuwait ei ollut itsenäinen valtio ja kuului samaan kokonaisuuteen Irakin Basran alueen kanssa. Ulkomaat eivät kuitenkaan tunnustaneet Irakin vaatimuksien pätevyyttä.

Kuwaitin alue ja asevoimat olivat pienet verrattuna Irakiin, joten miehityksen toteutus ei Irakille tuottanut suuria vaikeuksia. Irak kuitenkin rikkoi kansainvälistä oikeutta ja uhkasi horjuttaa Perisianlahden vakautta.

Laatikko: Persianlahden öljyvarat ja niistä aiheutuneet kiistat (smm1laat1521)
Laatikko: Miksi Kuwaitin miehitys tuli yllätyksenä? (smm1laat1522)
Laatikko: Propagandasota Kuwaitista (smm1laat1523) (mm Ruder Finn)

1.5.3 Välittömät vastatoimet miehitykselle

Irakin tuomitseminen YK:n turvallisuusneuvostossa

YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui nopeasti ja päätti Irakin toiminnan tuomitsevasta julkilausumasta sekä siihen liittyvistä Irakin vastaisista pakotteista. Muutaman päivän kuluessa Yhdysvallat aloitti joukkojen kuljetukset Persianlahdelle ja sopi Saudi-Arabian kanssa tukikohtien käyttöön saamisesta.

Sekä Irakissa että Kuwaitissa oli erittäin suuret öljyvarat, joten niiden yhdistäminen olisi kohottanut Saddam Husseinin johtaman Irakin öljyntuottajana lähes Saudi-Arabian rinnalle.

Laatikko: Yhdysvaltojen vastatoimet Kuwaitin miehitykselle (smm1laat1531)

1.5.4 Yhdysvaltojen johtama liittokunta Irakia vastaan

Yhdysvallat ja Neuvostoliitto Irakin vastaisessa yhteistyössä

Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto oli ollut yksi Irakin tukijoista, mutta uuden asetelman merkkinä Yhdysvallat ja Neuvostoliitto sopivat nyt yhteisistä toimista Irakia vastaan. Tästä annettiin tieto jo presidenttien ”huippukokouksessa” Helsingissä syyskuussa 1990. Neuvostoliitto ei silti suoranaisesti osallistunut Irakin vastaisiin sotatoimiin.

Irakia vastaan laaja liittoutuma

Syksyn kuluessa syntyi laaja liittokunta, joka keskitti Irakin ja Kuwaitin vastaisille rajoille yli 600 000 sotilasta. Kaikkiaan liittokunnalla oli Irakia vastassa noin 800 000 sotilasta, joista amerikkalaisia oli 540 000. Yhdysvaltojen johtaman liittoutuman lentokalusto käsitti kaikkiaan noin 2 200 lentokonetta ja 2 000 helikopteria.

Laatikko: Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton huippukokous Helsingissä syksyllä 1990 (smm1laat1541)
Laatikko: Yhdysvaltojen joukkojen keskitykset Irakia vastaan syksyllä 1990 (smm1laat1542)

1.5.5 YK:n rooli Kuwaitin kriisissä

Turvallisuusneuvosto yksimielinen

YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui heti saatuaan tiedon miehityksestä päättämään Irakin vastaisista toimista. Päätöslauselmassaan 9.8. turvallisuusneuvosto tuomitsi Irakin hyökkäyksen Kuwaitiin ja vaati sitä heti vetämään joukkonsa pois sekä palauttamaan Kuwaitin itsenäisyyden.

Poiketen kylmän sodan aikaisista käytännöistä turvallisuusneuvosto oli yksimielinen perusvaatimuksessaan Kuwaitin itsenäisyyden palauttamisesta. Kuitenkin käytännön jatkotoimista päättäminen vaati monia neuvotteluja ja vei runsaasti aikaa. Aluksi YK 25.8. määräsi talouspakotteita saadakseen Irakin perääntymään. Kuukautta myöhemmin YK julisti Irakin lentoliikenteen saartoon.

Uhkavaatimus ja Persianlahden sota

Lopulta turvallisuusneuvosto antoi Irakille 29. marraskuuta uhkavaatimuksen vetäytyä pois Kuwaitista 15.1.1991 mennessä ja valtuutti Yhdysvaltojen kokoman liittoutuman käyttämään ”kaikkia tarvittavia keinoja” YK:n Irakin vastaisten päätöslauselmien toimeenpanemiseksi.

Irakin kieltäydyttyä alkoi sota, jonka päätyttyä YK jälleen päätöslauselmallaan vahvisti Irakille asetetut aselepoehdot ja perusti niiden valvomiseksi tarkkailuoperaation. Ehtoihin sisältyi myös alueellisia lentokieltoja, joiden tulkinnasta syntyi lähivuosina useita kiistoja. Myös talouspakotteiden jatkamisesta oli erimielisyyttä turvallisuusneuvoston piirissä.

YK ja kansainvälinen liittoutuma

Kuwaitin kriisi ja Persianlahden sota 1990-1991 olivat selkeä näyte siitä, että YK saattoi toimia tehokkaasti, jos suurvallat pääsivät yksimielisyyteen. Turvallisuusneuvosto antoi konfliktin johdosta kaikkiaan 12 päätöslauselmaa. Toisaalta YK ei myöskään Persianlahden sodassa käyttänyt omia joukkoja eikä johtanut suoranaisesti sotatoimia vaan antoi käytännön sodankäyntivastuun kansainväliselle liittoutumalla, jossa Yhdysvalloilla oli johtava rooli.

Laatikko: YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat Irakia vastaan (smm1laat1551)

1.5.6 Arabimaiden asema liittokunnassa

Arabimaat Irakia vastaan

Irakin johtajalla Saddam Husseinilla oli ollut arabimaiden ja Yhdysvaltojen tuki 1980-luvulla sodassa Irania vastaan. Kuwaitin valtaus pelotti kuitenkin Irakin naapurimaita, koska Irakin asevoimat olivat vahvat ja saamassa lisäksi Kuwaitin suuret öljyvarat tuekseen.

Ratkaisevaa oli Saudi-Arabian asettuminen Irakia vastaan, mutta myös Syyria ja Egypti liittyivät samaan rintamaan. Arabiliitto tuomitsi kokouksessa Kairossa 10.8. Irakin toimet lähes yksimielisesti ja suositti perustettavaksi rauhanturvajoukkoja suojaamaan Saudi-Arabiaa. Kuitenkin Yhdysvallat asettui vastatoimien johtoon.

Arabimaiden joukkoja liittoutumassa

Useat arabimaat antoivat joukkoja Yhdysvaltojen johtaman liittoutuman käyttöön, joskin niiden merkitys jäi Saudi-Arabiaa lukuunottamatta verraten vähäiseksi. Yhdysvaltojen piti kuitenkin huolehtia rintaman eheydestä ja sitä varten estää Israelin mukaantulo sotatoimiin.

Laatikko: Saudi-Arabian rooli Irakin vastaisissa toimissa (smm1laat1561)

1.5.7 Irakin pommitukset

Yhdysvaltojen toimeenpanemat pommitukset ja Irakin vastaiskut

YK:n Irakille asettama määräaika Kuwaitista poistumiseksi umpeutui 15.1.1991, minkä jälkeen Yhdysvallat kohta aloitti voimakkaat ilmahyökkäykset koko Irakin alueella sijainneita kohteita vastaan. Pommituksia jatkettiin helmikuun lopulle.

Irakin ilmapuolustus ei kyennyt torjumaan tehokkaasti ilmahyökkäyksiä, mutta Irak onnistui käyttämään jo vanhentuneita Scud–ohjuksia vastaiskuihin Israelia ja Saudia-Arabiaa vastaan. Niiden torjumiseen sitoutui runsaasti amerikkalaisten ilmavoimia.

Irakille vakavia vauriota

Persianlahden sodassa käytettiin Irakia vastaan käytettiin ensi kerran massamaisesti risteilyohjuksia ja laser-ohjattuja pommeja, joiden tarkkuus oli niin hyvä, että puhuttiin ”täsmäaseista”. Kuitenkin suurin osa pommituksista tapahtui verraten vanhalla tekniikalla, tavanomaisilla ja rypälepommeilla, jolloin ”oheistuhot” maalialueilla olivat suuret. Irakin talouden ja yhteiskunnan perusrakenteet kärsivät sodan johdosta vakavia vaurioita.

Laatikko: Liittokunnan ilmasota Irakia vastaan 1991 (smm1laat1571)
Laatikko: Propagandalla tehostetut pommitukset (smm1laat1572)

1.5.8 Kuwaitin takaisinvaltaus

Liittokunnan murskaava maahyökkäys

Suuri maahyökkäys alkoi 24. helmikuuta ja johti neljässä päivässä Kuwaitissa olleiden Irakin joukkojen antautumiseen. Presidentti George H.W. Bush määräsi sotatoimet lopetettavaksi 27. helmikuuta, minkä jälkeen alkoi YK:n valvoma aselepo. Irakin asevoimien tärkein osa oli tuhottu, mutta Yhdysdvallat ei halunnut jatkaa sotatoimia kauemmaksi Irakin alueelle.

Irakissa sisäisiä taisteluita

Lähiviikkoina taisteluja käytiin vielä Irakin armeijan sekä toisaalta kapinaan nousseiden kurdien ja shia-muslimien välillä. Kapinat kukistettiin verisesti, mutta YK:n päätöksellä Irakiin muodostettiin länsivaltojen valvomia lentokieltoalueita, jolloin tarkoituksena oli suojella kapinallisten alueiden asukkaita.

Laatikko: Liittoutuman hyökkäys Kuwaitin vapauttamiseksi (smm1laat1581)

1.5.9 Persianlahden sodan seuraukset

Persianlahden sota hyvin suurten joukkojen sotatoimi

Persianlahden sodassa käytiin toisen maailmansodan jälkeisen ajan suurimmat taistelut. Yhdysvalloilla oli silloin vielä joukkoja, jotka olivat valmistautuneet Euroopassa sotatoimiin Varsovan liitton armeijoita vastaan. Vietnamin sodassa ei tavanomaisia taisteluja käyty tällaisessa mittakaavassa.

Irakille erittäin suuret tappiot

Sodan tuhot Irakille olivat erittäin suuret. Suoranaisesti sotatoimien vuoksi irakilaissotilaita kuoli noin 20 000 ja siviilejä ehkä 7 000, mutta epäsuorien vaikutusten vuoksi arvioidaan siviilejä lisäksi kuolleen noin 100 000. Irakin asevoimien kalustosta tuhoutui huomattava osa. Yhdysvaltojen johtaman liittokunnan tappiot pysyivät pieninä. Myöskään sotakustannukset Yhdysvalloille eivät kohonneet kovin suuriksi, sillä rahoituksesta vastasivat suurelta osin liittolaiset.

Lähi-idän kokonaistilanteeseen perusteellinen muutos

Kuwaitin miehityksestä elokuussa 1990 alkanut kriisi oli sikäli poikkeuksellinen, että suurvallat kykenivät hyvään yhteistyöhön YK:n puitteissa. Myöskään Irakin vastaiseen liittokuntaan osallistuneissa maissa ei ollut kovin voimakasta sodanvastaista liikehdintää. Sodan seurauksena Lähi-idän kokonaistilanne muuttui perusteellisesti, kun Yhdysvallat jätti Persianlahdelle vahvat asevoimat ja Irak pysyi YK:n julistaman saarron alaisena.

Laatikko: Persianlahden sodan voimat ja tappiot (smm1laat1591)
Laatikko: Kurdien ja shia-muslimien kapina (smm1laat1592)
Laatikko: Persianlahden sodan merkitys tuleville tapahtumille Lähi-idässä (smm1laat1593)

Kirjallisuutta: George Bush - Brent Scowcoft, A World Transformed (Vintage Books, New York 1999), s. 302 - 492; Andrew Leyden, Gulf War Debriefing Book: An After Action Report, (Hellgate Press, 1997); Pekka Visuri, Turvallisuuspolitiikka ja strategia (1997), s. 336 - 342. Internetissä mm yleiskuvauksia: http://wikipedia.org/wiki/Gulf_War ; http://fi.wikipedia.org/wiki/Persianlahden_sota ; http://de.wikipedia.org/wiki/Zweiter_Golfkrieg . Tutkimus sodan syistä: https://kobra.bibliothek.uni-kassel.de/bitstream/urn:nbn:de:hebis:34-2006051211576/1/Mansur_Diss1.pdf