Kesällä 1991 Slovenian ja Kroatian itsenäisyysjulistusten jälkeen
alkoivat Jugoslavian
hajoamissodat, jotka jatkuivat lähes vuosikymmenen ajan.
Varallisuuserot osavaltioiden
välillä olivat tärkeänä syynä kansallisuusliikehdintään ja
itsenäistymishankkeisiin, ja
nyt myös uskonnollista jakautumaa
käytettiin hyväksi valtakamppailussa.
Kriisin vakavuus jäi ulkomaailmalta aluksi huomaamatta, sillä suurvaltojen
mielenkiinto oli toisaalla. Eurooppalaisessa lehdistössä seurattiin
1990-luvun
alussa tiiviisti Saksan yhdistymistä, Varsovan liiton
kommunistihallitusten
kaatumista ja Neuvostoliiton kriisejä, ja Yhdysvallat
lähimpine liittolaisineen
keskittyi Kuwaitin kriisiin sekä siitä alkaneen
Persianlahden sodan tapahtumiin. |