Varustelukilpa haittasi talouden luonnollista kehittymistä myös monissa
länsimaissa, joten suhteellisen alhaisen varustelutason maat hyötyivät
tilanteesta. Näihin kuului erityisesti Japani, mutta myös Saksan
liittotasavallan sotilasmenot olivat verraten pienet verrattuna
bruttokansantuotteeseen.Yhdysvallat käytti 1950-luvulla noin 10 prosenttia
bruttokansantuotteestaan sotilasmenoihin, vaikka meneillään ei ollut suuria
sotia. Suhteellinen varustelurasitus laski suurvaltojen välisen liennytyksen
ansiosta 1970-luvulla noin puoleen kylmän sodan alkuvaiheiden tasosta mutta
nousi taas jyrkästi ”uuden kylmän sodan” aikaan 1980-luvulla.
Länsimaissa erityisesti rauhanliikkeet toivat julki tyytymättömyyttä
varustelurasituksia kohtaan. Yhdysvallat pystyi kertyneen rikkautensa vuoksi
sietämään korkeaa varusteluastetta paremmin, joten siitä seuranneet talouden
vääristymät eivät heti tulleet ilmi.
|
